30.3.2017
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n mielipide
(yhdistyksen hallituksen kokous 16.3.2017, § 7, liite 4)
Asia:
Rewell Centerin tilojen laajennus ja suojellun julkisivun muutos, Ylätori, Vaasa
Museovirasto
Kulttuuriympäristöpalvelut
Osastonjohtaja Mikko Härö
Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut
Yli-intendentti Helena Taskinen
ELY-keskus
Rakennusperinnön hoito
Ylitarkastaja Juhani Hallasmaa
Alueidenkäytön ryhmän päällikkö Matti Rantala
Vaasan kaupunki/ kaavoitus
Kehityshankkeet ja erillisprojektit
Projektipäällikkö Marketta Kujala
Keskustan osayleiskaava
Asia koskee kaupunginvaltuuston 17.6.2002 koskevaa kaavaa (Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa, kortteli 4, katu- puisto- ja torialue sekä 3. kaupunginosa, katu ja puistoalue) ja sen määräyksiä ns. Rewell Centerin ylätorin puoleisen julkisivun muuttamisen osalta.
1.TAUSTAA
Asemakaavan muutoksessa on merkinnällä s-10 päätetty, että kyseessä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas korttelialue ja määrätään, että ”Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, JULKISIVUJEN, TAI ALKUPERÄISTEN DETALJIEN rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja. Lisärakentamisen yhteydessä on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että rakentaminen sopii kokonaisuuteen. Korjaustöiden yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä palauttamaan kohteen alkuperäinen luonne. Muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviraston lausunto.”
Kyseessä olevan vuoden 2002 kaavan yhteydessä oli museovirasto antanut pyydetyn lausuntonsa DNRO 382/303/2002. Siinä museovirasto on mm. todennut, että Viljo Revellin suunnittelema 1963 valmistunut ”Vaasan sydämeksi” (Arkkitehti/Arkitekten, 1964) kutsuttu keskuskortteli on Suomen kaupunkirakentamisen kenties näyttävin ja johdonmukaisimmin toteutettu yksittäinen esimerkki.
Museovirasto piti silloin esitettyjä ja lopulta valtuuston hyväksymiä suojelumääräyksiä oikean suuntaisina, mutta esitti kaavamääräystä vielä kehitettäväksi, mitä kaupunki ei kuitenkaan tehnyt. Lisäksi museovirasto katsoi, ettei asemakaavan muutosehdotus riittävästi kunnioita lääninarkkitehti C.A. Setterbergin laatimaa, vuonna 1855 hyväksyttyä asemakaavaa.
Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunta on kuitenkin 22.9.2016 myöntänyt rakennusluvan hakijalle (Rakennuslupa 2016-582/Kiinteistö Oy Ylätori), jossa annetaan lupa rakennusoikeuden ylitykselle 63m2:llä. Lisäksi todetaan, että ylityksen suuruus on 1,4 % kokonaisrakennusoikeudesta 4570 m2, joka päätöksessä katsotaan vähäiseksi poikkeamaksi. Päätöksessä todetaan, että naapurien kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta naapurin edun kannalta hankkeen vähäisyys huomioon ottaen (MRL 133 § 1 mom.)
Em. luvassa ei kumma kyllä mainita lainkaan hankkeen kaavamääräyksen vastaisuutta julkisivun muutoksen osalta. Rakennuslupaa ei voi myöntää tällä menettelyllä. Samalla on lisäksi jätetty naapureiden kuuleminen hoitamatta, vaikka kyseessä on laajennuksen lisäksi myös poikkeaminen merkittävästä julkisivun suojelupäätöksestä. Kyseessä olevan julkisivun muutoksesta ei voi jättää kuulemista, koska muutoksilla saattaisi olla vaikutusta naapureiden etuun tai mahdollisuuksiin käyttää kiinteistöjään.
Kyseessä on Vaasan toriympäristön varmastikin kaupunkikuvallisesti näkyvin ja koko korttelin levyinen rakennus ja julkisivu.
Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus on tehtäviensä mukaan ja huomioon ottaen kohteen merkitys ja kaavamääräyksen sisältö selvittänyt asiaa ja pyytänyt lausunnon museovirastolta, jonka kaupunki ilmeisesti on jättänyt pyytämättä.
Museovirasto on sitten 17.10.2016 (MV/148/ 05.03.00/2016) antamassaan lausunnossa todennut mm. Rewell Centerin kuuluvan Viljo Revellin tuotannon merkittävimpien kokonaisvaltaisten keskustahankkeiden kuten Eteläranta 10 ja Toronton kaupungintalo joukkoon, ja että ”Rewell Centeriin kohdistuvia muutossuunnitelmia arvioitaessa tulee ottaa huomioon kohteen merkitys kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluvan 1950- ja 1960-lukujen suomalaisarkkitehdin tuotannossa ja sen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen ja paikallinen arvo, sekä arkkitehtuurihistorian kannalta valtakunnallisesti huomattava merkitys”.
Museoviraston mukaan suunnitelmaa siis ei tulisi toteuttaa. Se muuttaisi julkisivun keskeistä suunnitteluperiaatetta. Katutasokerroksen sisennys tulisi säilyttää sisennettynä. Arkadikäytävällä on olennainen merkitys myös kaupunkiympäristön kannalta.
ELY- keskus on valittanut Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä Vaasan hallinto- oikeuteen 19.10.2016 (Dnro EPOELY/3824/2016).
- VAASAN KANTAKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYS ry:n MIELIPIDE
Edellä oleva kohde on yhdistyksemme toiminta- alueella, joten päätimme kommentoida asiaa.
Rakennuslupapäätöksestä on valitettu, emme ota juridiseen puoleen ja lupaan muuta kantaa muutoin kuin että menettely vaikuttaa maallikostakin erikoiselta.
Yhdymme kaikkeen siihen mitä Viljo Revellin arvokkaan arkkitehtuurin suojelun tarpeesta ja suojelumääräysten huomioon ottamisesta edellä mainitut asiasta virankin puolesta huolestuneet viranomaiset ovat todenneet. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä on lakisääteisestikin tuettava ja toteutettava.
Asukasyhdistyksenä arvioimme ympäristömme arvojen lisäksi alueemme muutoksia asukasnäkökulmasta muutoinkin. Olemme keskustelleet kokouksessamme arkadikäytävän rakentamisesta umpeen eli myös julkisivun muutoksesta.
Näkemyksemme mukaan arkadi on varsin merkittävä historiallinen osa yhteistä kaupunkilaisten tilaamme. Yhteisyyttä Vaasan kaupunki sanoo edistävänsä (mm. torialueen kehittämishanke yhteisenä tilana).
Emme kannata muutoksia Rewell Centerin julkisivuun. Rakennusluvan mukaan vähäinen hanke on rakennusoikeudeltaan vähäinen. Mutta muutoksella olisi suuri negatiivinen kulttuurihistoriallinen merkitys ja myös hyvin merkittävä vaikutus ylätorin viihtyvyyden kannalta. Nämä haitat ovat yhdistyksemme mielestä aivan toista luokkaa ja koskevat kaupungin asukkaiden lisäksi koko torin kaupunkikuvaa – ja myös Vaasan imagoa kulttuurikaupunkina. Väitetyllä ”vähäisellä” yksittäisellä julkisivun muutoksella pilattaisiin turhaan suuri kokonaisuus yksittäisen yrityksen lisäneliöiden takia valtavassa Rewell Centerissä.
Arkadi on hyvin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, koska se on ainoa suoja, joka torilla on, ellei halua siirtyä kaupallisiin häliseviin tiloihin. Arkadin suojassa on myös ollut mukava katsella ylätorin näyteikkunoita. Nythän osa ikkunoista on peitetty ja tilat näyttävät tyhjiltä, syistä ei yhdistyksellämme ole tietoa.
Joku on moittinut sitä, että arkadin alla tupakoidaan. Tupakointi on Suomessa koko ajan vähentynyt eli tupakoitsijoiden todennäköisyys on pienentynyt. Jos ongelmaa joku näkee, miksi ei torin reunalle ole rakennettu erillisiä vapaaehtoisia tupakointikatoksia, ei paljon maksa. Ylätorilla on myös luvallinen kahvilayritys, jonka toimintaa ei pidä haitata, kun muillakin kahvila- alueilla joilla on pöytiä saa tupakoida.
On mielenkiintoista, että Porin nyt 40- vuotiaan kävelykadun ”isä” esitti esimerkiksi televisiohaastattelussa, että siellä kävelykatua voitaisiin elvyttää lipoilla tai katoksilla, jotka suojaisivat kadulla kulkijoita ja näyteikkunoiden katselijoita. Vaasassa meillä on se suoja nyt ylätorilla, sinne ei tarvitse markiisejakaan.
Tämän käytännön asian on Viljo Revell ymmärtänyt aikoinaan.
Visuaalisesti arkadi keventää sopivasti ja hyvin mietitysti rakennuksen kokonaisvaikutelmaa.
Yhteenvetona toivomme, että Revellin alkuperäinen arkkitehtuuri ylätorilla säilyy ja saamme edelleen suojaa tutusta arkadista. Muutoksia on tehty osittain jo liikaakin.
Vaasassa 30.3. 2017
Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.
Riitta Kankaanpää-Waltermann
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallituksen jäsen