Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n mielipide

(yhdistyksen hallituksen kokous 16.3.2017, § 7, liite 3)

Asia: ak0967: Kalaranta / Kalastuksen talo- hanke

Vaasan kaupunki/ kaavoitus

Kaavoitusarkkitehti Kati Vuohijoki

Yhdistys on käsitellyt asiaa useassa kokouksessaan. Pyydämme saada jättää Vaasan kaupungin kaavoitukselle yhteenvetona seuraavaa:

Vaasan Kalaranta on osa Vaasan kulttuurihistoriallisesti arvokasta ranta- aluetta ja kantakaupungin asukkaillekin hyvin merkittävä virkistys- ja puistoalue, jonka kohtalo ja mahdolliset muutokset luonnollisesti kiinnostavat suuresti. Kuten kaupungin edustajatkin ovat esittäneet, se on ilman muuta tärkeimpiä kaupungin yhteisistä olohuoneista. Sellaisena haluamme sitä myös kehitettävän, vapaasti ilman maksuja käytettävänä virkistys- ja puistona aikuisille ja lapsille. Sen käyttö monine toimintoineen on vilkasta ja monimuotoista kesät talvet. Alueen merkitykseen nähden on kaupunkilaisten osallistaminen talohankkeeseen ja siihen miten ranta- aluetta kehitetään ollut hämmästyttävän niukkaa.

Tähän on ilmeisesti vaikuttanut se, että tarkempi suunnittelu on tehty jo tontinluovutuskilpailun yhteydessä, vaikka kaava ei vielä ole niin pitkällä, että vaihtoehtoja olisi voitu tarkastella. Kilpailuun osallistuvat ovat palkanneet omat suunnittelijansa, ja kaupunginhallitus on valinnut yhden ehdokkaan parhaaksi, ilman että vaihtoehtoisia rakentamisideoita olisi esitetty kaupunkilaisille, ja sen lisäksi kokouksessaan päättänyt tuplata rakennusoikeuden ennen kuin kaavavaihtoehtoja tai rakennusta koskevia vaihtoehtoja on esitelty yleisölle. Toivommekin enemmän avoimuutta kaupungin kehittämisessä.

Yhdistyksen mielestä tämä suljettu menettely on johtanut siihen, että esitetty suunniteltu rakennus on aivan liian suuri, vie puistosta tarpeettoman paljon pinta- alaa, liian lähelle rantaa sijoitettuna sulkee rannan käytön kaupunkilaisilta, ja liian korkeana rakennuksena pimentää takanaan olevan alueenkin. Kalaravintolaa asukkaat Vaasassa tuskin vastustavat, mutta kaupallinen terassi aivan rannassa estää vapaan liikkumisen aurinkoisella puolella, länsiaurinkohan osuu nykyisessä tilanteessa mukavasti rantaan myös iltaisin.

Suunnitelman perustana on kerrottu olevan idea katon päällä olevasta sillasta. Vaasalaisittain outo, koska siltojahan meillä on aivan vieressä käveltäväksi runsaasti, ja kaupunki teki Vaasa 400- juhlavuonna myös päätöksen rakentaa kävelysilta korkeakoulujen välille kaupunginrannasta Palosaarelle.

Kohtuullista ei ole, että nimenomaan korkean siltaidean vuoksi peittyy Rantakadulta ja sen varrella olevasta asuinkerrostalosta osittain näkymä kaupunginselän vesipeiliin. Kalarannan hankkeen esittelytilaisuudessa

23.1. 2017 näytettiin kuva jonka mukaan kolmasosa näkymästä peittyisi ehdotetun rakennuksen takia. Lisäksi Vaasan Satamatien YVA on tehty. Jatkosta ei ole tietoa, mutta yhtenä, ns. Kaupunginselkä- vaihtoehtona on selostuksessa myös penger lahden yli Myrgrundintieltä/ sillan juuresta selän yli. Sen esittelyssä 24.1.2017 kerrottiin että penger ei onnistu liiallisen mudan takia vaan yhteys tulisi rakentaa siltana. Sekin veisi osansa näkymästä jos tulee valituksi.

Pitkulainen rakennus häiritsisi alueella jo olevia eläviä toimintoja kuten vaikka lasten jo hyvin monen sukupolven harjoittamaa mäenlaskua rannassa, puiston muuta käyttöä sitä pimentävänä, veneiden lastausta ja vesillepanoa, kevyttä liikennettä ja sen turvallisuutta, jne. Osa alueen nykyisestä viheralueesta häviäisi. Esimerkkejä tuli Kalarannan hankkeen yleisötilaisuudessa varsin runsaasti. Myös ehdotetun rakennuksen turvallisuutta epäiltiin.

Arkkitehtuuriltaan ns. Wow- arkkitehtuuria tavoitteleva rakennus ei sovi valtakunnallisesti arvokkaaseen ympäristöön esitetyssä muodossa.

Vaikka kalaravintola onkin Vaasaan tervetullut, asukkaille tärkein seikka on Vaasan rantamiljöö ja sen kaikille avoimet toiminnot joita hanke ei saa haitata. Elävöittäminen ei ole sama kuin alueiden yksityistäminen ja maksullisuus.

Kaavassa tulisikin tutkia vielä muita vaihtoehtoja. Rakennus saisi olla korkeintaan 200 m2 kuten alun perin on ajateltu, sen voisi siirtää rinteeseen päin matalampana josta näköalakin olisi parempi, ja vähintäänkin sopeuttaa arkkitehtonisesti ympäristöönsä ja hallitsevaan ”entiseen Maanmittauskonttoriin”. Myös voisi tietysti nykyisen rakennuksenkin korjata tarvittavilta osin tai rakentaa hahmoltaan ja kooltaan vastaavan matalan rakennuksen samalle historialliselle paikalle jne.

Vaihtoehdoista vielä lopuksi; sopivia paikkoja kalaravintolalle varmaan löytyisi muitakin, esimerkiksi Hietasaaren arvokas funkisrakennus on käytännössä tyhjänä. Siellä on ollut kahvilatoimintaa aiemmin.

Toivomme että asukkaiden kannanotot otetaan vakavasti, ja hanketta kehitetään niin että sekä asemakaavaa ja itse rakennushanketta viedään eteenpäin alueen arvo ja suuri merkitys ymmärtäen.

Kaikki vaasalaiset ovat ansainneet tasapainoisen lopputuloksen, jossa historiallinen rekennettu ympäristö ja uudisrakentaminen kohtaavat harmonisesti.

Vaasassa 30.3. 2017

Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.

Riitta Kankaanpää-Waltermann
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallituksen jäsen

30.3.2017

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n mielipide

(yhdistyksen hallituksen kokous 16.3.2017, § 7, liite 4)

Asia:

Rewell Centerin tilojen laajennus ja suojellun julkisivun muutos, Ylätori, Vaasa

Museovirasto

Kulttuuriympäristöpalvelut
Osastonjohtaja Mikko Härö

Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut
Yli-intendentti Helena Taskinen

ELY-keskus

Rakennusperinnön hoito
Ylitarkastaja Juhani Hallasmaa

Alueidenkäytön ryhmän päällikkö Matti Rantala

Vaasan kaupunki/ kaavoitus

Kehityshankkeet ja erillisprojektit
Projektipäällikkö Marketta Kujala

Keskustan osayleiskaava

Asia koskee kaupunginvaltuuston 17.6.2002 koskevaa kaavaa (Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa, kortteli 4, katu- puisto- ja torialue sekä 3. kaupunginosa, katu ja puistoalue) ja sen määräyksiä ns. Rewell Centerin ylätorin puoleisen julkisivun muuttamisen osalta.

1.TAUSTAA

Asemakaavan muutoksessa on merkinnällä s-10 päätetty, että kyseessä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas korttelialue ja määrätään, että ”Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, JULKISIVUJEN, TAI ALKUPERÄISTEN DETALJIEN rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja. Lisärakentamisen yhteydessä on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että rakentaminen sopii kokonaisuuteen. Korjaustöiden yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä palauttamaan kohteen alkuperäinen luonne. Muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviraston lausunto.”

Kyseessä olevan vuoden 2002 kaavan yhteydessä oli museovirasto antanut pyydetyn lausuntonsa DNRO 382/303/2002. Siinä museovirasto on mm. todennut, että Viljo Revellin suunnittelema 1963 valmistunut ”Vaasan sydämeksi” (Arkkitehti/Arkitekten, 1964) kutsuttu keskuskortteli on Suomen kaupunkirakentamisen kenties näyttävin ja johdonmukaisimmin toteutettu yksittäinen esimerkki.

Museovirasto piti silloin esitettyjä ja lopulta valtuuston hyväksymiä suojelumääräyksiä oikean suuntaisina, mutta esitti kaavamääräystä vielä kehitettäväksi, mitä kaupunki ei kuitenkaan tehnyt. Lisäksi museovirasto katsoi, ettei asemakaavan muutosehdotus riittävästi kunnioita lääninarkkitehti C.A. Setterbergin laatimaa, vuonna 1855 hyväksyttyä asemakaavaa.

Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunta on kuitenkin 22.9.2016 myöntänyt rakennusluvan hakijalle (Rakennuslupa 2016-582/Kiinteistö Oy Ylätori), jossa annetaan lupa rakennusoikeuden ylitykselle 63m2:llä. Lisäksi todetaan, että ylityksen suuruus on 1,4 % kokonaisrakennusoikeudesta 4570 m2, joka päätöksessä katsotaan vähäiseksi poikkeamaksi. Päätöksessä todetaan, että naapurien kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta naapurin edun kannalta hankkeen vähäisyys huomioon ottaen (MRL 133 § 1 mom.)

Em. luvassa ei kumma kyllä mainita lainkaan hankkeen kaavamääräyksen vastaisuutta julkisivun muutoksen osalta. Rakennuslupaa ei voi myöntää tällä menettelyllä. Samalla on lisäksi jätetty naapureiden kuuleminen hoitamatta, vaikka kyseessä on laajennuksen lisäksi myös poikkeaminen merkittävästä julkisivun suojelupäätöksestä. Kyseessä olevan julkisivun muutoksesta ei voi jättää kuulemista, koska muutoksilla saattaisi olla vaikutusta naapureiden etuun tai mahdollisuuksiin käyttää kiinteistöjään.

Kyseessä on Vaasan toriympäristön varmastikin kaupunkikuvallisesti näkyvin ja koko korttelin levyinen rakennus ja julkisivu.

Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus on tehtäviensä mukaan ja huomioon ottaen kohteen merkitys ja kaavamääräyksen sisältö selvittänyt asiaa ja pyytänyt lausunnon museovirastolta, jonka kaupunki ilmeisesti on jättänyt pyytämättä.

Museovirasto on sitten 17.10.2016 (MV/148/ 05.03.00/2016) antamassaan lausunnossa todennut mm. Rewell Centerin kuuluvan Viljo Revellin tuotannon merkittävimpien kokonaisvaltaisten keskustahankkeiden kuten Eteläranta 10 ja Toronton kaupungintalo joukkoon, ja että ”Rewell Centeriin kohdistuvia muutossuunnitelmia arvioitaessa tulee ottaa huomioon kohteen merkitys kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluvan 1950- ja 1960-lukujen suomalaisarkkitehdin tuotannossa ja sen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen ja paikallinen arvo, sekä arkkitehtuurihistorian kannalta valtakunnallisesti huomattava merkitys”.

Museoviraston mukaan suunnitelmaa siis ei tulisi toteuttaa. Se muuttaisi julkisivun keskeistä suunnitteluperiaatetta. Katutasokerroksen sisennys tulisi säilyttää sisennettynä. Arkadikäytävällä on olennainen merkitys myös kaupunkiympäristön kannalta.

ELY- keskus on valittanut Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksestä Vaasan hallinto- oikeuteen 19.10.2016 (Dnro EPOELY/3824/2016).

2. VAASAN KANTAKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYS ry:n MIELIPIDE

Edellä oleva kohde on yhdistyksemme toiminta- alueella, joten päätimme kommentoida asiaa.

Rakennuslupapäätöksestä on valitettu, emme ota juridiseen puoleen ja lupaan muuta kantaa muutoin kuin että menettely vaikuttaa maallikostakin erikoiselta.

Yhdymme kaikkeen siihen mitä Viljo Revellin arvokkaan arkkitehtuurin suojelun tarpeesta ja suojelumääräysten huomioon ottamisesta edellä mainitut asiasta virankin puolesta huolestuneet viranomaiset ovat todenneet. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä on lakisääteisestikin tuettava ja toteutettava.

Asukasyhdistyksenä arvioimme ympäristömme arvojen lisäksi alueemme muutoksia asukasnäkökulmasta muutoinkin. Olemme keskustelleet kokouksessamme arkadikäytävän rakentamisesta umpeen eli myös julkisivun muutoksesta.

Näkemyksemme mukaan arkadi on varsin merkittävä historiallinen osa yhteistä kaupunkilaisten tilaamme. Yhteisyyttä Vaasan kaupunki sanoo edistävänsä (mm. torialueen kehittämishanke yhteisenä tilana).

Emme kannata muutoksia Rewell Centerin julkisivuun. Rakennusluvan mukaan vähäinen hanke on rakennusoikeudeltaan vähäinen. Mutta muutoksella olisi suuri negatiivinen kulttuurihistoriallinen merkitys ja myös hyvin merkittävä vaikutus ylätorin viihtyvyyden kannalta. Nämä haitat ovat yhdistyksemme mielestä aivan toista luokkaa ja koskevat kaupungin asukkaiden lisäksi koko torin kaupunkikuvaa – ja myös Vaasan imagoa kulttuurikaupunkina. Väitetyllä ”vähäisellä” yksittäisellä julkisivun muutoksella pilattaisiin turhaan suuri kokonaisuus yksittäisen yrityksen lisäneliöiden takia valtavassa Rewell Centerissä.

Arkadi on hyvin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, koska se on ainoa suoja, joka torilla on, ellei halua siirtyä kaupallisiin häliseviin tiloihin. Arkadin suojassa on myös ollut mukava katsella ylätorin näyteikkunoita. Nythän osa ikkunoista on peitetty ja tilat näyttävät tyhjiltä, syistä ei yhdistyksellämme ole tietoa.

Joku on moittinut sitä, että arkadin alla tupakoidaan. Tupakointi on Suomessa koko ajan vähentynyt eli tupakoitsijoiden todennäköisyys on pienentynyt. Jos ongelmaa joku näkee, miksi ei torin reunalle ole rakennettu erillisiä vapaaehtoisia tupakointikatoksia, ei paljon maksa. Ylätorilla on myös luvallinen kahvilayritys, jonka toimintaa ei pidä haitata, kun muillakin kahvila- alueilla joilla on pöytiä saa tupakoida.

On mielenkiintoista, että Porin nyt 40- vuotiaan kävelykadun ”isä” esitti esimerkiksi televisiohaastattelussa, että siellä kävelykatua voitaisiin elvyttää lipoilla tai katoksilla, jotka suojaisivat kadulla kulkijoita ja näyteikkunoiden katselijoita. Vaasassa meillä on se suoja nyt ylätorilla, sinne ei tarvitse markiisejakaan.

Tämän käytännön asian on Viljo Revell ymmärtänyt aikoinaan.

Visuaalisesti arkadi keventää sopivasti ja hyvin mietitysti rakennuksen kokonaisvaikutelmaa.

Yhteenvetona toivomme, että Revellin alkuperäinen arkkitehtuuri ylätorilla säilyy ja saamme edelleen suojaa tutusta arkadista. Muutoksia on tehty osittain jo liikaakin.

Vaasassa 30.3. 2017

Aimo Nyberg

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.

Riitta Kankaanpää-Waltermann
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallituksen jäsen